HAASTE: Minkälainen äiti olet?

Under my skin blogin Jenna keksi tehdä haasteen bloggaaville äideille. Minä päätin tarttua haasteeseen.

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

Vastaa rehellisesti kysymyksiin ja haasta mukaan muita äitibloggaajia!

Minkälainen äiti olet?

- Vaikea kysymys, en tiedä miten vastata?! Olen äiti joka kasvattaa lapseni säännöillä, mutta saavat myös vähän vapautta, saavat kokeilla rajoja. Tiukkoja sääntöjä on, ei esim hypitä muualla kun laittalla tai maassa. Ei kiusata muita. Luemme yhdessä kirjoja ja istun heidän huoneessa katsomassa heidän leikkejä. Tytöt yleensä leikkivät keskenään myös huoneessa. Mutta kun huomaan etteivät viihdy niin, niin olen heidän mukana. En yleensä anna periksi (joskus voin), tiedän että olen vain kusessa jos annan liian helposti periksi. Jäähyjä käytän rangaistukseksi.

Eroaako se paljon siitä minkälainen äiti ajattelit olevasi ennen lapsia?

- Ehkä vähän.

Mitä luulet että muut ajattelevat sinun kasvatustavastasi?

- Oikeastaan minua ei kiinnosta, minun lapset - minun säännöt. Mutta aika samat periaatteet monilla on.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä toisin?

- Jaksaa tehdä enemmän niitten kanssa. Mutta loppuraskaudessa en jaksanu mitään ylimääräistä. Nyt toivun vielä synnytyksen jälkeisestä väsymyksestä, mutta parhaani yritän tässä saada itseeni kasaan ja jaksamaan. Ja koht on onneks kevät ja kesä <3 Se saa jaksamaan vaikka mitä.

Mitä teet mielestäsi oikein?

- Minulla on rytmit (joskus poiketaan niistä), teemme vklp yleensä sellasta mitä tytöt haluaa (eli julia). Kerron lapsilleni paljon heitä rakastan joka päivä, kehun heitä, opastan heitä ja selitän miksi asiat on miten on. Opetan heille oikean ja väärän.

Oletko varovainen äiti? Annatko lapsen kokeilla esimerkiksi korkeaan telineeseen kiipeämistä hyvillä mielin vai estätkö toiminnan? Oletko hankkinut turvalukkoja kaappeihin, pistorasioihin suojat tai portteja rappusiin tai joihinkin oviin? Perustelut vastauksiin.

- Olen ja en ole. Julia joka on jo isompi saa kokeilla enemmän enkä pelkää niin paljoo. Tottakai jos on jtn "vaarallisempaa" niin kiellän tai autan ja seison vieressä. Sara taas kun ei ole vielä niin iso niin häntä pitää vahtia. Hän kyllä on todella nopea ja kun silmä välttää hän kiipeilee kaikkialle. Annan hänen kuitenki esim ulkona kiipeillä ja seison vieressä ja autan. Ei ole turvalukkoja kaapeissa, tv-tason laatikoista otin vetimet pois kun en jaksanu sitä että dvd:eitä levitetää ympäri kämppää. Pistorasiat olivat kuulemma hengenvaarallisia, niin isäpuoli vaihtoi ne lapsiystävällisiksi. :)

Keittiöön haluaisin portin, koska Sara on kokoajan kissanruoassa tai kiipeämässä pöydälle ja kun tiedän että kissanruoka tulee kiinnostamaan pikkuveljeäkin.

Miten toimit seuraavassa tilanteessa: lapsi huutaa kaupassa pää punaisena ja makaa kaupan lattialla kun et suostu ostamaan jotain tiettyä juttua mitä lapsi haluaa. Annatko olla? Heittäydytkö itsekin maahan? Keskusteletko aiheesta? Annatko periksi? Mitä ajattelet muiden kaupassa asioivien katseista ja huokailuista?

- Kerron miksi ei saa, nostan ylös ja jatkamme matkaa, jos huuto jatkuu, niin sitten jatkuu. En anna periksi. Miestä hävettäis varmaa niin paljon että ostaisi :D Mua taas ei hävetä vaikka huutaisi. Kai nyt kaikki on huutavan lapsen ennenki nähny, ja jos ei niin on jo aikakin :D.

Miten teidän perheessä suhtaudutaan herkkuihin? (Karkit, jäätelö, limut, sipsit, roskaruoka...)

- Eivät ole kiellettyjä! Mutta lapset ei niitä usein saa. Kotona ehkä muutaman kerran kuussa. Mummilassa ja mummolassa voivat kans saada. Eli syömme kyllä.

Onko lapsillanne tarkat rytmit? Ruoka, uni yms. Perustelut vastaukseen.

- Aika tarkat. Tytöt heräävät joka aamu vähän eri aikaan, eli tunneilla mennään, ei kellolla. Saralla ainaki on rytmit kun nukkuu vielä päikkäreitä. Ja ruokaakin saavat noin samaan aikaan.

Mitä luulet ja toivot että lapsesi ajattelee aikuisena kasvatustavoistasi?

- Toivon että ovat tyytyväisiä lapsuuteensa <3

Mitä kasvatustapoja olet kopioinut omilta vanhemmiltasi?

- En oikein tiedä? Olen rento?

Ulkoiletteko päivittäin?

- Emme.

Paljon lapsesi saa katsoa telkkaria päivässä ja käyttää esimerkiksi tablettia?

- Tv:eetä katsovat liikaa ja yritän rajoittaa sitä kokoajan. Tablettia eivät tule koskaan saamaan, tai ainakaa nyt lapsena. Ei kuulu pienen lapsen leluihin, mun mielestä.

Miten näytät tunteita jälkikasvullesi? Niin positiiviset kuin negatiivisetkin.

- Näytän herkästi, positiiviset sillain että halaan ja pussaan ja kerron paljon rakastan. Ja negatiiviset: Huudan herkästi tytöille kun heillä pahin uhma päällä. Siitä en ole aina niin ylpeä. Mutta olen itse ihminen joka kiihtyy nollasta sataan sekunnissa.

Nyt kaikki muutkin mammabloggaajat tekemään tätä haastetta. Mulle saa linkata oman haasteen vastaukset jos haluu. On aina mielenkiintoista lukea minkälaisia äitejä muut ovat. ;)