23.11.2016

Joulu-aika

Minä rakastan aikaa ennen joulua. Kotia saa koristella jouluisaksi ja saa leipoa piparkakkuja ja joulutorttuja. Olen kerran tehnyt joulutorttuja ja tänään leivottiin piparkakkuja. Eilen kävin ostamassa meille valkoisen joulukuusen. Ensimmäistä kertaa meillä on joulukuusi meidän kotona.
On tää koti vaan niin tunnelmallinen joulu-aikoihin. Tykkään enemmän tästä ajasta ennen joulua kun Jouluaatosta.









Hyvää Joulun odotusta lukijoille <3



19.11.2016

Saran vointi

Sara on voinnut vaihtelevasti viime hoidon jälkeen.  Käytiin viime viikonloppuna tankkaamassa punasoluja ja trombosyytteja. Ja tänään joutui taas tankkaa punasoluja, Kysyin lääkäriltä että miten tällä kertaa joutuu jo kaksi kertaa niitä saamaan, Niin hän selitti että mitä enemmän  sytostaatteja saa sitä enemmän selkäydin kärsii. Pelottaa että seuraavan hoidon jälkeen selkäydin pettää. Saralle löytyy onneksi yksi sopiva luovuttaja!

Saralla on enää yksi hoito jäljellä, Kohta tämä on ohi! Mutta silti tuntuu että nyt vastoinkäymisiä tulee kokoajan. Minua pelottaa joka päivä vaan enemmän ja enemmän että tämä kaikki loppuu huonosti vaikka alussa ja puolessa välissä kaikki näytti niin hyvältä!
Sara on vaan enemmän ja enemmän väsynyt, ärtynyt ja hänellä on usein kylmä.

Tämä tunne mitä kannan sisälläni on kauhea. Sara on tällä hetkellä mummolassa yötä ja yleensä nautin kun joku lapsista on hoidossa. Nyt ikävöin Saraa ihan hulluna ja mietin että mitä jos tämä on minulta pois? En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan?

Huomenna vietetään mummolassa pikkujoulua, koska se on oikeesti ensi viikonloppuna mutta Sara on silloin sairaalassa. Syömme jouluruokaa ja annamme toisillemme pieniä lahjoja <3.
Tiedän että kaikki ei tällasta vietä, mutta me olemme äidin kanssa aina. Ollut kotona jopa pieni joulukuusi. Mun äiti on aina ollut ahkera kaikkien tällaisten asioitten kanssa, pikkujoulu, ystävänpäivä ja nimipäivät. Aina ollut jotain erikoista silloin. Itse en ole samanlainen. En vietä lasten nimipäiviä, enkä omiani.

Huomenna Saralla on jännä päivä edessä, Hän nimittäin pääsee ruokakauppaan. Tulen tekemään siitä postauksen myöhemmin.




10.11.2016

Se tunne kun pelkäät menettäväsi..

Saralla on nyt ohi 5. hoitojakso, Enää yksi hoito jäljellä.
Viime perjantaina menimme osastolle, Saralla oli edelleen enterorokko päällä mutta lääkäri sanoi että hoitoja ei voi siirtää enää. Verikokeiden mukaan Saralla oli kaksi virusta pos. Hoidot aloitettiin silti koska yleiskunto on hyvä.  Tällä kertaa hoitojakso meni rauhallisemmin eikä Sara jaksanut leikkiä paljon ollenkaan. Enimmäkseen katsoi tv:eetä. Ruokahaluttomuus iski kanssa niinkuin joka kerta, Ekana päivänä syö vielä hyvin, Mutta sitten ei kelpaa oikein mikään.


Mutta Tiistai aamuna kun saavuin sairaalalle ja tulin Saran huoneeseen järkytyin aika paljon. Huoneessa oli lääkäri ja pari hoitajaa ja Sara oli kiinni yhdessä koneessa. Järkytyin pahemman kerran. Sitten hoitaja ja lääkäri selitti että ottavat EKG:n eli sydänfilmiä. Hoitaja oli huomannut aamuyöllä kun mittasi vereenpaineen että pulssi oli outo ja oli hälyttänyt lääkärin paikalle. EKG oli muuten hyvä mutta piirsi epämääräisiä sydänlyöntejä ja pulssi oli matala. Päässäni pyöri vain että kuoleeko lapseni nyt?!
Lääkäri kuitenki selitti että hengenhätää ei ole ja seuraamme tilannetta, Laittoivat Saran kiinni toiseen koneeseen missä sydäntä seurattais.Seurattiin puoleenpäivään asti ja sitten lääkäri sanoi että kaikki on hyvin eikä tarvitse enään seurata. Sytot jatkettiin. Kysyin että mistä tällainen voisi johtua ja lääkäri sanoi että sytoista tai viruksista.
En voi muuta miettiä kun että kyllä meitä koetellaan! Ollaan loppusuoralla tästä sairaudesta ja sitten yhtäkkiä tulee takapakki! Tämä hetki järkyttää edelleen ja menettämisen pelko on iso! Toivottavasti Sara jaksaa loppuun asti ja selviää.


Eilen pääsimme kotiin ja Sara voi hyvin <3


Jos ette vielä seuraa kaksplussaa facebookissa niin tehkää se nyt ;)

KAKSPLUS FB SIVU