13.9.2016

Miten Sara voi?

Ollaan nyt oltu kotona n. 2viikkoa, ollaa selvitty niin että ollaa pystytty olemaan kotona, eikä tarvittu suonen sisäisiä lääkkeitä kuumeen takia tai muun. Viime viikolla Saralle kyllä nousi kuume, 37,8. Raja on 38 että pitää lähtee sairaalaan. Annoin Saralle panadolia ja laitoin nukkuu ja aamulla heräsi ilman kuumetta, sen jälkeen noussu välillä pieni lämpö. Suuhun ilmestyi aika paljon aftoja ja Sara vaan itki kivusta melkee kokoajan eikä voinnu syödä mitään. Kävikö kyllä sääliks pientä. Pahin kesti onneks vain pari päivää. Vähän nuhaa on nyt ollu ja tukkosuus, ja eilen heräs käheellä äänellä. Ottivat eilen räkäkokeen kun mies kävi Sarankaa verikokeissa. En ole vielä saannut vastauksia. Toivottavasti ei nyt mitään kun seuraavat hoidot alkaa perjantaina.

Seuraavan hoidon jälkeen otetaa myös kokovartalomagneetti, ollaan sillon puolessa välissä koko tätä hoitoa.

Sara voi kuitenki olosuhteisiin nähden hyvin ja jaksaa leikkiä ja riehua.

Ollut todella huono omatunto kun en ole kirjoittanut, mutta ei ole vain ollut aikaa. Ja nytkin tulin vaan nopeasti kertomaan. Yritän aktivoitua paremmin tästä lähtien.




Bad mom, Koska... Blogihaaste!

Tunnustan teille, Miksi olen bad mom.

  • Lapseni syövät yleensä aamupalansa olohuoneessa sohvalla samalla kun katsovat lastenohjelmia, Koska olen aamuisin todella laiska, väsynyt ja tarviin aikaa herätä.
  • Vihaan keittää puuroa, eli sitä emme usein syö aamupalaksi. Mutta joskus olen pirteä aamuisin ja sillon jaksan tehdä vaikka hotelliaamiaisen.
  • En harjoittele kaikenlaista yhtä paljon nuorimman kanssa kuten tein ekan kanssa.
  • Unohdan usein katsoa lasten reput että onko vaihtovaatteita tarpeeksi, ja saan kuulla sitten päiväkoti henkilökunnalta että tolla ei ollu tota jne.
  • Ulkoilen liian vähän lasten kanssa, koska vihaan olla yksin puistossa, mielummin teen sen lasten isän kanssa yhdessä. Eli ulkoilemme enemmän iltapäivällä kun aamupäivällä.
  • Unohdan usein antamaan D-vitamiinit.
  • Hermostun liian helposti ja menetän hermoni.
  • En askartele lasteni kanssa koska vihaan sitä.
  • Annan lapseni syödä karkkia ja juoda mehua.
  • Annan nykyään liian helposti periks, Koska en jaksa kuunnella huutoa.
  • Menen muutenki yleensä sieltä mistä aita on matalin.
  • Meidän koti ei ole aina siisti.
  • Joskus syödään ranskalaisia ja nakkeja ruoaksi.
  • Voivat myös saada nakkeja jos kiukuttelevat ja ruoka ei ole vielä valmis.
  • Meillä ei syödä paljon kasviksia, koska en ite tykkää, mutta salaattia, kurkkua ja tomaattia senkin edestä. Saavat päiväkodissa sitten sitä mitä eivät kotona.
  • Hernekeittoa eivät todellakaan saa täällä kotona, en voi sietää sen makua tai hajua.


Tossa nyt oli jotain. Lista miksi olen hyvä äiti on onneksi pitempi.
Mutta tässä on teille lohdutus että ette ole ainoot jos teillä löytyy jtn samaa minun listastani.

Haastan kaikki äidit tekemään tämän myös. Mulle saa linkata sitten oman listan että pääsen lukemaan.

Haluan vielä sanoa että leffa Bad moms on todella hyvä ja suosittelen menemään katsomaan! :)


1.9.2016

Normaali arki?

Meidän arki on kaikkea muuta kun normaali. Jos näin voi sanoa?
Kun Sara on kotona, täällä ei saa vierailla lapsiperheitä missä paljon lapsia, korkeintaan yksi lapsi lisää meidän lapsien jälkeen. Meidän tuttavapiirissä on tasan yksi perhe jolla on vain yksi lapsi, Kaikilla muilla kaks tai enemmän.
Aina kun tulemme ulkoota sisälle niin pesemme ja desinfioimme kädet. KAIKKI, myös vieraat.
Sara ei saa missään nimessä juoda/syödä samasta kun joku muu. Eikä mielellään pussailla muita. Ei saisi oikeasti meitä vanhempiakaan, mutta lääkäri ei kuitenkaa kieltäny sitä koska lapsi tarvitsee meidän rakkautta.
Sitten joudun vahtimaan vielä tarkemmin ettei Sara ota Williamin tuttia. Sara kun on kiintynyt tuttiin niin että sitä ei saa ottaa ollenkaan pois, Ja jos ottaa niin hän ottaa Williamin jos löytää.
Keittelen tutteja usein!

Sara saa onneks puistoilla ja olla ulkona. Mutta ei saa mennä mihinkään perhekahviloihin, mikä nyt vähän surettaa kun ollaa kotona nyt aika kauan kuitenkin. Sara ei paljon näe muita kavereita, sisaruksiaan vaan. Ja joutuu kuuntelemaan miten kivaa Julialla on ollu päiväkodissa kavereittensa kanssa.
Julia ja William ovat siis jatkaneet päiväkotia, just koska meillä on sairaalajaksot, ja joka päivälle on varattu päiväkotipäivä, jos Sara joutuisikin jostai syystä sairaalaan. Mutta toki pidän niitä kotona kun itse olemme Sarankaa kotona, Paitsi sillon kun menemme Sarankaa verikokeisiin.
Julia kyllä kotipäivinä itkeekin vaan päiväkodin perään. Williamkin onneks viihtyy.

Sitten vietämme Sarankaa myös niitä kahdestaanpäiviä. Kuten tänään. Niin sain myös siivottua ja laatuaikaa prinsessani kanssa.
Ja tekee hyvää myös siskoksilleen olla erossa, koska kotona noi vaan tappelee aamusta iltaan. Päiväkotipäivinä ne tappelee iltapäivästä iltaan. :D

Sara ei myöskään saa mennä kauppaan, ja ennen me tehtiin kauppareissut aina koko perhe yhdessä. Semmonen ei enää käy. Saraa harmittaa, mutta ymmärtää. Tietää että sieltä saa pöpöjä.
Saralta jää myös 3v neuvola väliin, mutta juteltiin jo siellä että voi tulla sitten kun on terve. Painot ja pituuden tiedän kuitenkin.

(Sara 2v10kk painaa 13,8kg ja on 88cm pitkä.)

Jos mulla on menoa itse tai muitten lasten kanssa, niin joudun yrittää saada Saralle lapsenvahtia kotiimme.

Saran sairaalajaksot on haasteellisia, miehellä pitkät työpäivät, mutta yrittää saada vapaata pari päivää että pystyy osallistumaan, muuten mummi ja mummo auttavat, joko tulevat iltapäivällä sairaalaan Sarankaa että pääsen hakee muut lapset päiväkodista tai sitten hakevat muut lapset ja ovat heidän kanssa siihen asti että mä tai isä tulee kotiin.

Onhan tämä vaikeeta nyt, mutta silti niin pieni aika meidän elämässä loppujen lopuksi, jos Sara siis vaan tervehtyy aikatauluissa ja kokonaa. Että kaikki siis menee niinku pitää.