EI TODELLAKAAN!
En voi ymmärtää niitä jotka luulevat että kotiäidit vaan hengailee kotona ja saa tehä mitä ne haluu.
Millon ne sitä saa?
Aamulla joutuu nousemaan aikasin - koska lapsi nousee aikasin. Teet lapsille aamiasta ja vaihdat vaipat ja vaatteet. Sitten joudut viihdyttämään niitä, joko ulos, kerhoon tai sitten vaan kotona. Sitten laittaa lounasta, yrität saada ne syömään kiltisti edes jotain. Yrität pitää hermot kurissa samalla kun lapsi heittää ruoat ympäri keittiötä. Sen jälkeen laittaa ne nukkumaan. Tappelet ensiksi hetken että pysyväisivät edes sängyssä ja sitten tunnin päästä kun vihdoin nukahtavat niin sillonko alkaa oma aika? NOEI! Tai riippuu miten itse haluat, mutta sillon odottaa tiskit, keittiön siivous, vaatteetkin pitäis laittaa pesuun ja sitten kuivumaan.
Sittenkun olet vihdoin valmis ja istahdat sohvalle koneen äärelle ja haluat vaikka lukea blogeja, niin sillon ne lapset jo heräilee. Kone kiinni ja lapsille viihdykettä ja välipalaa.
Leikitte ja odotatte isiä kotiin ja siinä samalla pitää tehdä jotain ruokaakin isälle joka tulee nälkäisenä kotiin.
Onneks joka päivä ei ole tällaista, niinku esim tänään ;) Oonhanmä jo tätäkin ehtiny kirjoittaa :D.
 |
| Julia halus että kuvaan hänenkin aamupalaa :D |
 |
| Meillä oli tänään mammatreffit puistossa. |
Ennen ku ehin lukemaan tekstiä, nii olin otsikon luettuani ihan kiihdyksissäni: "KUKA JUMALAUTA USKALTAA VÄITTÄÄ KOTIÄITIYDEN OLEVAN HELPPOA?!" :DD Vaikka meilläkin Vilppu on ns. helppo vauva, on voimat välillä tosi vähissä. En ymmärrä, miten jotkut koliikkilasten vanhemmat oikeasti pärjää. Itse luultavasti sekoaisin...
VastaaPoistaJOS meillä ois vaan tämä meidän kakkonen niin voisin oikeesti melkein väittääkin et kotiäitys on helppoa. Sara on niin helppo lapsi että huhhu :D (kostautuu varmasti myöhemmin :DD) Mutta Julia ei oo koskaan ollu helppo!
PoistaLiliankin on suht helppo, kun ei oo 24/7 kiljumassa naama punasena :D Ja monesti saanki kuulla siitä kuinka helppoo mulla varmasti on sen kanssa täällä päivät pitkät, kun se aina on hyvällä tuulella ja nukkuu vielä päikkäreitäki. HUOOOH :D
VastaaPoistaSillon varsinki on ärsyttävää kun kaikki sanoo "mut sehän on niin iloinen ja tyytyväinen aina" ne näkee sen osan, me äidit sen toisen osan :D joka on päinvastainen :D
PoistaVoi että mua otti aivoon kun Kesäheinästä sanottiin just että "Sehän on niin tyytyväinen" kun se ei lähes uppo-oudon tädin sylissä itkeskellytkään samaan malliin kuin mun sylissä/kotona. Ajattelin, että tietäisitpä vaan. Koetin tätä sanoakin, mutta mun puheita pidettiin lähinnä liioitteluna.
VastaaPoistaMusta kotiäitiys on sekä haastavaa että helppoa, sellaisena sekoituksena. Meinaan että tässä on ne omat haastavat juttunsa mutta myös ne helppoutensa. Musta kotityöt itsessään ei ole haastavia, haastavaa on se että ne pitäisi koettaa tehdä siinä lapsista huolehtimisen lomassa. Meilläkään tytöt ei tavallisesti pitkiä aikoja halua leikkiä kahdestaan eli mun pitäisi koettaa heilua menossa mukana samalla, kun pino puhtaita pyykkejä odottaa viikkaamistaan, tiskit pitäisi laittaa koneeseen, pitäisi imuroida keittiö ja pestä lattiat ja ja ja... tiedäthän.
Mutta ärsyttävää on se, että osa ihmisistä olettaa kaikkien kotiäitien vain makaavan tai tanssivan ruusuilla. Onhan niitäkin ihmisiä, tunnenkin itse asiassa muutaman jotka kuluttaa kotiäitipäivänsä lähinnä makoilemalla sohvan nurkassa ja tuijottamalla telkkaria välittämättä vähääkään millainen kaaos kotona vallitsee. (Toisaalta voisin itsekin välillä vähän relata, mutta ei nyt mopolla mahdottomiin kuitenkaan.) Mutta että just tuntuu että ihmiset olettaa asioiden tapahtuvan itsestään. Se, että kaapissa on puhtaita vaatteita nätisti viikattuina, ei tapahdu itsestään. Ruokakaan ei tule itsestään valmiiksi eikä kulkeudu pöytään. Koti ei puhdistu itsestään. Eikä ne lapsetkaan itse itseään hoida. Hiekkalaatikon reunalla kykkiminen on mun näkemyksen mukaan aliarvostettua eikä siitä juuri kiitosta ainakaan ns. ulkopuolisilta saa.
Toki sitten se, että enhän mäkään lasten kanssa kaikkea aikaa kotona kuluta. Me käydään perhekahvilassa, joskus satutunnilla (täällä se järjestetään päiväsaikaan) ja kyläillään. Tai sitten joku kyläilee meille. Yhtälö on se että mulla on seuraa ja lapsilla on seuraa. Siinä lapsien kaitsemisen lomassa on vähän aikaa kahvitella ja jutella mukaviakin. Mutta miksi sen pitäisikään olla niin että äidin olisi pysyttävä vain ja ainoastaan neljän seinänsä sisällä ilman minkäännäköistä vertaistukea? Mä ainakin masentuisin ilman näitä sosiaalisia kontakteja, joita mulla nyt on.
Olipas vuodatus multa :D Mutta siis tiivistettynä: samaa mieltä :)
Juuu, itsekkin tulisin hulluks jos joutuisin istua kotona näitten kanssa neljän seinän sisällä. Ajattelin tänään kirjoittaa toisen osan tästä aiheesta, sellanen positiivinen osa.. Koska eihän tää nyt ainoastaan negatiivista ole. onhan tässä paljon plussaakin :)
PoistaJo ja ha märkt att många tycker att man int gör någo hemma, Timo till exempel. Han säger alltin att ja bara siter på soffan hela dagen, o de gör man ju int.. Jo nog siter ja ju, korta stunder då emmi leker för sej själv, men annors springer man efter henne o sköter hemme.. Men int förstår dom..
VastaaPoistaJoo, bra om man hinner sitta ner FÖR SEJ SJÄLV på soffan en stund :D På golve siter ja no ofta me sara just.. men där å måst ja hitta på juttun ti sara :D
PoistaTimo förstår dej snart.. när de e hans tur ;)
Poista