Vauvan nimi

Meillä on ollut poikanimi valmiina siitä asti kun aloin odottaa Juliaa :D. Ei vaan sillo ollukkaan sitten tarvetta sille, Ja Sarankaa sitten sama juttu. Sitten kun vihdoin saimme tietää että meille tulee nyt poika, niin halusin hänelle sen nimen. Mutta sitten loppujen lopuksi se nimi oli jotenki niin kulunu jo mun päässä, eikä enään tuntunu siltä oikealta nimeltä. Alettiin pohtimaan muita vaihtoehtoja, ei tultu yhteisymmärrykseen mitenkään.. Anoppi, siskoni ja äitinikin yrittivät keksiä nimiä pojalle, mutta mikään ei tuntunu siltä oikealta. Kunnes tuli yks nimi vastaan johon ihastuin heti <3 Mieheni ei. -.- Mutta jotenki oon saannu hänetkin pitäämään nimestä ja nyt se jopa jo sopii vauvalle. 

<3 William <3

Sarakin osaa jo melkein sanoa sen nimen :D "Wilja". Pojan toisetkin nimet olemme päättäneet. Mutta niitä paljastan vasta ristiäisten jälkeen.

Elämäni miehet <3 Isä ja poika <3

3viikkoinen

Vauva on jo 3 viikkoa vanha!! Mihin aika menee? Mutta sitten taas ei tunnu siltä että synnytyksestä on 3 viikkoa vaan paljon enemmän aikaa. Ristiriitaista. Haikeeta että vauva kasvaa ja kun tietää että kasvaa aivan liian nopeasti, kohta jo jotkut vaatteet käy liian pieniksi, ja se vasta haikeeta onkin. Haluaisin että hän pysyisi aina näin pienenä ja siksi että tietää että tämä on se viimeinen vauva.

Vauva on ihana päivällä ja yleensä vaan nukkuu, mutta iltasin masu tahtoo vähän vaivata ja yöllä välillä kans. Hänellä on sen takia vaikeeta nukahtaa ja sama on joskus myös yöllä kun on syönny. Tai sillon hänellä on vaikeuksia nukahtaa omaan kehtoonsa, viihtyisi vaan mamman vieressä tissi suussa.

Toivottavasti pian helpottaa. Vauva osaa myös hyvin juoda pullosta, vaikka ekaks ei halua ottaa vastaan kun luulee että sille annetaan tuttia vaikka tissiä haluu, mutta sitten kun tajuu että on pullo mistä tulee maitoo niin kelpaa. :) Tottakai tissi on hänelle kuitenki tissi ja se tärkein <3 Eli hän ei ainakaa vielä kuulu niihin jotka ei halua enää tissiä kun huomaa että pullosta tulee helpommin. Hän mielummin ottaa tissiä vastaan kun siitä saa sillee sopivasti ja pullosta tulee taas liian nopeasti. Pulloon ollaan totuttu siksi että minäkin voisin joskus mennä ilman vauvaa johonkin. Ja haluan että vauva osaa sen ennenku lähden ettei mies oo täällä ihan kusessa kun vauva ei suostuisikaan juomaan pullosta. Helpolla ollaan päästy.

Eilen saatiin ikuistettua tällainen hymy <3 Ei ollu oikee hymy vaan vaan sellanen hyvä olo - hymy <3

Sitä oikeeta ekaa hymyä ei oo vielä näkyny mutta eiköhän pian ;) Kun se kuulemma tulee 3-6vk ikäisenä. Molemmat tytöt ovat näyttäneet sen 4vk iässä.

Tytöt sai eilen mummolassa karkkia :D<3

Tänään käytiin aamulla mummilassa, missä anoppi teki mulle ripset ;) Nyt kelpaa taas olla :)

Iltapäivällä käytiin vielä kahvilla Metta-tädin luona.

Serkukset <3 Ikäeroa 4kk. Meidän ihana kummipoika <3

Tää oli niin hauska kuva :D "Grauu" :D <3

Oisko postausideoita?

Tulossa on kyllä; missä mennään hääsuunnitelmissa, Tyttöjen huone (Kuhan joskus valmistuu), Tyttöjen vk, Tyttöjen vaatteet, vauvan nimi.

Vauvan eka kylpy ja mamman palautuminen

Olisi paljon kirjoitettavaa blogiin, mutta jotenki aika ei vain riitä, johtuiskohan siitä että lapsia on nyt yks lisää ja tuo yks lisää tarvii mua ja usein. Sellainen tissitakianen on. Ja nyt on pari iltaa menny huutaen ja yöllä sama jos herää. On sitten nukkunu mun vieressä tissi suussa tuttina - Vaikka näin ei saannu mennä! Väsyneenä ei vaan jaksa tapella huutavan lapsen kanssa.  

Tällä kertaa tulin kertomaan vauvan ensimmäisestä kylpyhetkestä. Sairaalassa sanottiin että vauvaa saa kylpeä vasta sitten kun napa ironnu, ei mulle ennen oo tolleen sanottu ja oon kylvettäny tyttöjä jo ennen sen irtoamista. Ja kun olen tästä aiheesta jutellu muitten kanssa niin kaikki ovat kuulleet eri juttuja tuosta. Eli ei kai sillä niin väliä?  Tällä kertaa kuitenki odotimme napan irtoamista. Ja pari päivää sen irtoamisen jälkeen poika pääs kylpyyn eli vähän päälle viikon ikäisenä.

 Näin se suurinpirtein meni :D Huutamista ei lopettanu kun vasta kun tissin sai suuhun, ja ennen sitä piti vähän kuivata ja laittaa vaippa eli voitte kuvitella mitä huutoo täällä oli, yritin kuitenki olla nopein mamma maailmassa :D.

Tissin jälkee meillä oli tyytyväinen poika <3 Nautti kun mamma rasvaili koko kroppaa ja sai sitten myös pyjaaman ja vähän enemmän vaatteita päälle ettei paleltuisi pikkuinen.

Sitten mun kropan palautumiseen!

Edelleen näin 2,5vk synnytykseen jälkeen tulee jälkivuotoa ja välillä jtn kipuja mahassa. Jälkisupistuksia onneks ei enää. 

Kiloja mulle tuli 6 ja nyt lähteny 10 ;) Olen tyytyväinen!

Rv 39+2, päivä ennen vauvan syntymää.

Masu eilen.

Nyt kun sais viel alkaa vatsoja tekee ;D Mut ei ihan vielä.

Naistenpäivä ja synttärikahvit

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille <3!

Me vietettiin sitä jo eilen illalla miehenkaa kun lapset oli menny nukkumaan. Mies oli ostanu mulle kukkia ja kuivakakun <3

Toi on tollanen minikuivakakku, kehuin sitä niin kerran kaupas. On niin suloisen pieni.

Tänään sain nukkua 10 ja mies tuli sitten herättämään. Vähän ajan päästä anoppi tuli meille kahville, oli ostanu tytöille suklaata ja löytäny pikkuveljelle vaatteita kassillisen ja oli ostanu myös uudet vaatteet vauvalle. Päivällä lähdettiin ajaamaan mummolaan missä juhlittiin kahvilla ja kakulla, mun, mun veljen ja äidin synttäreitä. Yleensä pidän sukulaisille omat kakkukahvit kotona, mutta tänä vuonna skippasin kun en ois jaksanu järjestää mitää kun tiesin et joko oon viel raskaana tai sitten just synnyttäny. Riittää tieto että järjestämme ensi kuussa juhlat Julialle :).

Sain vähän lisää synttärilahjoja: Sisustustyyny (TÄHDILLÄ), kukkia (yks kukka on isäpuolelta naistenpäivän kunniaks), lyhty. Sain myös suklaata, villasukkia ja rahaa.

Kukat jotka sain mieheltä <3 

Nyt syön suklaata ja kirjoittelen tätä ja kohta alan kattoo leffaa miehen kanssa <3

Ps!! Ensimmäinen naistenpäivä kun mun ei tarvinnu muistuttaa miestä päivästä ;D

Pikkuveljen neuvolakuulumiset

Tänään käytiin neuvolassa pikkuveljen kanssa. Hänellä on tänään ikää 13pv. Eli huomenna on jo 2viikkoa vanha. Aika on mennyt todella nopeasti! :o

Mitat:

Paino: 3510g ->3395g -> 3750g

Pituus: 50cm -> 52cm

Pää: 36cm -> 37cm

Neuvolakorttiin ilmestyi seuraava teksti:

" Jäntevä poika. Kasvaa hyvin äidinmaidolla. Silmä rähmii välillä. Äiti putsaa vedellä. D-vit kahden viikon iästä."

Miten tulen pärjäämään?

Aika helppoa VIELÄ kun isä on isyyslomalla..

.. Mutta pelkään valmiiks jo että en pärjää sitten kun isi palaa takas töihin. Oon jo läpällä pyytäny miestä ottamaan lopputiliä ja jäämään kotiin :D. Noei, kai sitä pärjää kun on vaan pakko?! Niinhän se menee - PAKKO MENNÄ! :D Nyt mies auttaa niin paljon etten edes tiedä miten toimia sitten. Mutta oonmä hyvin pärjänny ne aamut kun mies nukkunu pidempään. Vauva kun kuitenki nukkuu itekki 9. Tytöthän herää jo 6-7 aikaan. Oikeastaan SARA on ongelma. Hänen uhma on niiiiin paha, etten tienny että voi noin "kamala" ollakkaan. Hän tekee tahalleen pahaa, kiusaa, menee laatikoihin vaikka tietää ettei saa, kipee kaikkialle, kiusaa lisää jne jne jne.. En ymmärrä miten itse edes jaksaa? Ja sitten suuttuu ja loukkaantuu kaikesta ja heti. Ja muutenki jos jotain haluaa niin se pitää saada HETI! Hänen vahtiminen on rankkaa. Ja Saraa ei voi jättää samaan huoneeseen pikkuveljenkaa ilman että vahtii. Tänäänkin kun silmä vältti niin hän oli muovisen leluveitsen kanssa tökkimässä pikkuveljee silmään.

Sara ei myöskään millää malta jättää pikkuveljen tavaroita rauhaan niinku esim, tutti, rätti tai sitteriä.. Kokoajan pitää olla hiplaamassa niitä. Muuten Sara on tosi innoissaan pikkuveljestä ja jos huomaa että pikkuveli on hereillä haluaa paijata ja seurata pikkuveljen ilmeitä jne :). 

Odotan innolla ja pelolla miten käy kun isimies palaa töihin. Onneks sinne on kuitenki vielä sen 2,5 viikkoo!! :) Tällä viikolla Julia on palannu takas päiväkotiin kahden viikon poissaolosta. Maanantaina oli kyllä vaan puoli päivää kun oli hammaslääkäri. Mies vei hänet kun minä jäin kotiin nukkuvan vauvan kanssa ja Sara oli hereillä, meillä oli sitten aamulla laatu-aikaa Sarankaa kun isi meni vielä nukkumaan kun oli vienny Julian. Sara nautti kun sai KAIKEN huomion <3 Vaikka ei hän mustis ole vauvasta, mutta uskon että johtuu siitä kun on jo tottunu jakaamaan huomiota Julian kanssa. ONNEKS! Mutta heti kun vauva sitten heräs ja mun piti imettää niin Sara rupes tekee pahojaan. Ennen sitä leikki niin kiltisti ja oli kiltti. Sit kun mies palaa töihin ja päiväkotireissut jää mulle niin joudumme varmaan nousemaan jo 3 aikaa yöllä että oon saannu pojan syötettyy ja vaatteet vaihettua ja saralle ja julialle vaatteita ja julian repun pakattua jne jne että saan julian päiväkotiin kello 8. HUHHU. Onneks päiväkoti on tuossa tien toisella puolella ja onneks kohta on kesä ettei tarvii noita haalareita sun muita pukea, sitten vaan lapset vaunuihin ja ulos. 

Muuten pärjään varmaan aika hyvin, tai ainaki niin kauan kun toi vauva nukkuu paljon :D vähän sama kun olis vain nuo kaks. Että vauvan syöttöajat ne pahimmat kun en pääse noin vaa tyttöjä estämään pahanteosta. Julia on onneks rauhottunu. Antoi varmaan Saralle oman osan uhmastaan :D.

Nyt seuraavaksi vähän kuvia kuluneelta viikolta:

 1. Julia poseeraa <3 2. Sara kokeili juhlakenkiään. 3. Julia ja pikkuveli<3 4. Tältä päivältä kun Julia laski sormiaan ja sano isälleen "isä saa yhden karkin" :D Onneks ei ite ymmärtäny mitä näytti :D.

  1. Julia<3 kauniina kun käytiin kuvauksissa (Siitä enemmän myöhemmin). 2. Sara lepäili. 3. Mamma ja vauva <3 4. Kissat <3

 1. Vauva viihtyy mahallaan. 2. Hereillä pikkasen <3 3. Nukkuu tyytyväisenä kun masu täynnä maitoo. 4. "Äiti onks sun pakko kuvata mua kokoajan" :D

Ps. Huomatkaa tähdet jokaisessa kuvassa ;D Peitto, tutti, rätti ja viltti :D<3

 1. Synttärilahja ystävältä <3 2. Synttärilahja mun äidiltä<3. 3. Pannukakkua. 4. BATTERY<3

MYYNNISSÄ!! Reiman välikausihaalari koossa 68. Erittäin hyvä kunto. hp 10+post.

HAASTE: Minkälainen äiti olet?

Under my skin blogin Jenna keksi tehdä haasteen bloggaaville äideille. Minä päätin tarttua haasteeseen.

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

Vastaa rehellisesti kysymyksiin ja haasta mukaan muita äitibloggaajia!

Minkälainen äiti olet?

- Vaikea kysymys, en tiedä miten vastata?! Olen äiti joka kasvattaa lapseni säännöillä, mutta saavat myös vähän vapautta, saavat kokeilla rajoja. Tiukkoja sääntöjä on, ei esim hypitä muualla kun laittalla tai maassa. Ei kiusata muita. Luemme yhdessä kirjoja ja istun heidän huoneessa katsomassa heidän leikkejä. Tytöt yleensä leikkivät keskenään myös huoneessa. Mutta kun huomaan etteivät viihdy niin, niin olen heidän mukana. En yleensä anna periksi (joskus voin), tiedän että olen vain kusessa jos annan liian helposti periksi. Jäähyjä käytän rangaistukseksi.

Eroaako se paljon siitä minkälainen äiti ajattelit olevasi ennen lapsia?

- Ehkä vähän.

Mitä luulet että muut ajattelevat sinun kasvatustavastasi?

- Oikeastaan minua ei kiinnosta, minun lapset - minun säännöt. Mutta aika samat periaatteet monilla on.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä toisin?

- Jaksaa tehdä enemmän niitten kanssa. Mutta loppuraskaudessa en jaksanu mitään ylimääräistä. Nyt toivun vielä synnytyksen jälkeisestä väsymyksestä, mutta parhaani yritän tässä saada itseeni kasaan ja jaksamaan. Ja koht on onneks kevät ja kesä <3 Se saa jaksamaan vaikka mitä.

Mitä teet mielestäsi oikein?

- Minulla on rytmit (joskus poiketaan niistä), teemme vklp yleensä sellasta mitä tytöt haluaa (eli julia). Kerron lapsilleni paljon heitä rakastan joka päivä, kehun heitä, opastan heitä ja selitän miksi asiat on miten on. Opetan heille oikean ja väärän.

Oletko varovainen äiti? Annatko lapsen kokeilla esimerkiksi korkeaan telineeseen kiipeämistä hyvillä mielin vai estätkö toiminnan? Oletko hankkinut turvalukkoja kaappeihin, pistorasioihin suojat tai portteja rappusiin tai joihinkin oviin? Perustelut vastauksiin.

- Olen ja en ole. Julia joka on jo isompi saa kokeilla enemmän enkä pelkää niin paljoo. Tottakai jos on jtn "vaarallisempaa" niin kiellän tai autan ja seison vieressä. Sara taas kun ei ole vielä niin iso niin häntä pitää vahtia. Hän kyllä on todella nopea ja kun silmä välttää hän kiipeilee kaikkialle. Annan hänen kuitenki esim ulkona kiipeillä ja seison vieressä ja autan. Ei ole turvalukkoja kaapeissa, tv-tason laatikoista otin vetimet pois kun en jaksanu sitä että dvd:eitä levitetää ympäri kämppää. Pistorasiat olivat kuulemma hengenvaarallisia, niin isäpuoli vaihtoi ne lapsiystävällisiksi. :)

Keittiöön haluaisin portin, koska Sara on kokoajan kissanruoassa tai kiipeämässä pöydälle ja kun tiedän että kissanruoka tulee kiinnostamaan pikkuveljeäkin.

Miten toimit seuraavassa tilanteessa: lapsi huutaa kaupassa pää punaisena ja makaa kaupan lattialla kun et suostu ostamaan jotain tiettyä juttua mitä lapsi haluaa. Annatko olla? Heittäydytkö itsekin maahan? Keskusteletko aiheesta? Annatko periksi? Mitä ajattelet muiden kaupassa asioivien katseista ja huokailuista?

- Kerron miksi ei saa, nostan ylös ja jatkamme matkaa, jos huuto jatkuu, niin sitten jatkuu. En anna periksi. Miestä hävettäis varmaa niin paljon että ostaisi :D Mua taas ei hävetä vaikka huutaisi. Kai nyt kaikki on huutavan lapsen ennenki nähny, ja jos ei niin on jo aikakin :D.

Miten teidän perheessä suhtaudutaan herkkuihin? (Karkit, jäätelö, limut, sipsit, roskaruoka...)

- Eivät ole kiellettyjä! Mutta lapset ei niitä usein saa. Kotona ehkä muutaman kerran kuussa. Mummilassa ja mummolassa voivat kans saada. Eli syömme kyllä.

Onko lapsillanne tarkat rytmit? Ruoka, uni yms. Perustelut vastaukseen.

- Aika tarkat. Tytöt heräävät joka aamu vähän eri aikaan, eli tunneilla mennään, ei kellolla. Saralla ainaki on rytmit kun nukkuu vielä päikkäreitä. Ja ruokaakin saavat noin samaan aikaan.

Mitä luulet ja toivot että lapsesi ajattelee aikuisena kasvatustavoistasi?

- Toivon että ovat tyytyväisiä lapsuuteensa <3

Mitä kasvatustapoja olet kopioinut omilta vanhemmiltasi?

- En oikein tiedä? Olen rento?

Ulkoiletteko päivittäin?

- Emme.

Paljon lapsesi saa katsoa telkkaria päivässä ja käyttää esimerkiksi tablettia?

- Tv:eetä katsovat liikaa ja yritän rajoittaa sitä kokoajan. Tablettia eivät tule koskaan saamaan, tai ainakaa nyt lapsena. Ei kuulu pienen lapsen leluihin, mun mielestä.

Miten näytät tunteita jälkikasvullesi? Niin positiiviset kuin negatiivisetkin.

- Näytän herkästi, positiiviset sillain että halaan ja pussaan ja kerron paljon rakastan. Ja negatiiviset: Huudan herkästi tytöille kun heillä pahin uhma päällä. Siitä en ole aina niin ylpeä. Mutta olen itse ihminen joka kiihtyy nollasta sataan sekunnissa.

Nyt kaikki muutkin mammabloggaajat tekemään tätä haastetta. Mulle saa linkata oman haasteen vastaukset jos haluu. On aina mielenkiintoista lukea minkälaisia äitejä muut ovat. ;)