Isänpäivä

Tänään nousin Julian kanssa 8 aikaa ylös, kateltiin tv:eetä yhdessä kun vauva ja isi vielä jatkoivat unta.

8:30 vauva sitte heräs ja sillä oli nälkä, annoin maitoa, samalla kun Julia kiltisti jatkoi tv:n katselua olkkarissa. Sitten otin vauvan mukaan olkkariin ja ei menny kauaa niin mies nousi ylös, olin ihan hämilläni, kun oli ajatellu antaa sen nukkua ja vienny myöhemmin aamupalan sänkyyn. Mä sitten menin keittää kahvit ja laitoin meille kaikille aamupalaa keittiöön.

Aamupalan jälkkäriksi syötiin pullaa :).

Sen jälkeen vauva meni takas nukkuu, me käytiin suihkussa, ja oltiin vaan. Sitten mies lähti äidilleen Julian kanssa hakemaan anopin autoa lainaksi. Mä herätin vauvan syömään ja vaihdoin vaatteet.

Sitten mies soittikin että ovat kohta täällä.

Ekaks mentiin Robin Hoodin ostamaan valokuvakehykset, oltiin printattu ulos kuvia Juliasta ja vauvasta ja laitettiin ne kehyksiin.

Sitten käytiin miehen isin luona kahvilla.

Sen jälkeen Helsinkiin mummolaan viettämään mun isäpuolta.

Serkukset Kristiina ja Julia

Kristiina, Julia ja vauva 

Isi ja Julia 

Vauva isin sylissä

Ja sieltä sitten takas Porvooseen miehen isovanhemille.

Siinä sitten menikin koko päivä ja kotona oltiin vasta 20:30 aikoihin. Julia huus jo väsymystä ja laiton nopeasti maitoa ja hänet sänkyyn, sitten vauvalle nopeasti ruokaa kun huus jo nälkää. Nyt Julia nukkuu, mut vauva viel taistelee unta vastaan sitterissä, eli keinutan tässä samalla sitteriä kun kirjoitan tätä.

Biologinen isäni on taivaassa, Mutta hän ei ole muutenkaan koskaan ollut minulle sellainen isä jonka jokaisella lapsella kuuluu olla. Olin 2 vuotta vanha kun äitini erosi hänestä, ja sen jälkeen häntä ei ole paljoa nähtykkään. Alkoholi oli hänelle tärkeämpi kuin oma perhe ja lapset. Mietin usein että miten hän on voinnut tehdä niin?! Itse en ikinä voisi jättää perheeni alkoholin takia, enkä kyllä minkään muunkaa takia. Isälläni olisi voinnut olla terveempi ja parempi elämä jos olis luopunu alkoholista ja jäännyt minun, äitini ja veljeni luokse. Minäkin olisin saannut tietää miltä tuntuu kutsua jotakuta isäksi. Toki pidin äidin seuraavaa miestä isänä, mutta ei hän kuitenkaa ollu minun isä. Ja nekin eros sitten. Äidin nykyinen mies on kans ollut minulle kun isä, ja on edelleen. Mutta en usko siltikään että se on sama asia kun se OIKEA ISÄ! 

Olen niin onnellinen että mieheni on HYVÄ ISÄ! Lapsillani ei voisi parempaa isää olla. Ja jos meille joskus tulisi ero jostain kumman syystä, niin tiedän että hän silti tulee olemaan lapsillemm hyvä isä! Eli valitsin oikean miehen lapseni isäksi ja oikean miehen itselleni ketä rakastaa! <3

Hyvää isänpäivää !