Päiväkoti alkoi taas

Julian ensimmäinen päiväkotipäivä kesäloman jälkeen oli keskiviikkona.

Minä halusin viedä hänet koska se oli uusi juttu Julialle, pitkä tauko ja uusi ryhmä. Isojen ryhmä.

Löysimme Julian lokeron heti ja laitoimme repun ja takin siihen ja puimme sisätossut jalkaan ja käsienpesun kautta ryhmään. Täti otti Julian hienosti vastaan sanomalla "Tervetuloa Julia" (Tiesivät nimenkin :)). Niillä oli aamupuuro kattilassa pöydällä ja lapset saivat itse ottaa annoksensa lautaselle, mietin että miten pieni Juliani pärjää(?), Olen kotona aina itse annostanut hänelle ruoan. 

Täti käski Julian jonoon koska siinä oli toinen tyttö ottamassa puuroa juuri silloin, sitten hän sanoi Julialle että menee jonoon ja vilkuttaa heipat äidille. Julia meni jonoon ja näin miten hän kädellä peitti itkunsa. Täti huomasi sen kans ja pyysi Julian tulla luokseen ja otti hänet syliin, sanoi ettei ole mitään hätää ja voidaan yhdessä vilkuttaa heipat äidille. Minä tunsin miten kyyneleet yritti munki silmistä ulos. Vilkutin Julialle ja juoksin ulos. Pihalla kyyneleeni alkoivat valuamaan. Itkin koko matkan kotiin (asumme naapurissa). Kotona en pystynyt kun nopeesti sanomaan miehelleni että Julia alko itkemään, menin makkariin ja sänkyyn, kyyneleet edelleen valu poskilla. Kauhee tunne. Olenko huono äiti?

Tällasia ajatuksia pyöri hetken päästä. Mieheni tuli lohduttamaan minua.

Kaverin poika on samassa ryhmässä Julian kanssa, niin hän vei poikansa myöhemmin päiväkotiin ja kertoi minulle että Julia leikki iloisesti jalkapallokentällä muitten lasten kanssa. Olo parani huomattavasti.

Iltapäivällä kun hain Julian kotiin hän leikki siellä kaverin pojan kanssa, pikkuserkkunsa kanssa. Olivat kuulemma leikkineet paljon yhdessä sinä päivänä. Ja Julia kertoi miten hauska päivä on ollu ja on niin onnellinen kun saa mennä isojen ryhmään.

Tänään oli Julian toinen päiväkotipäivä. Tällä kertaa isi vei hänet, hyvillä mielin jäi sinne. Oli ollut hauskaa ja hyvin mielin tuli kotiin. Päiväkotitäti kysyi että olemmeko kaksikielisiä perheessä. Kerroin että puhumme vain ruotsia kotona. Sitten hän kertoi että Julia puhuu paljon suomea tarhassa ja kysyi että onko läheisiä jotka puhuu suomea. Onhan Julian vaari suomenkielinen ja Julian pari kaverii puhuu suomea + suomenkieliset lastenohjelmat. Julia tykkää puhua suomea ja on innoissaan itse kun osaa toistakin kieltä. Matkalla kotiin päiväkodista Julia poimi kukan ja sanoi "Jag hittade en kukka". Sanoin hänelle "Blomma". Olen ylpeä Juliasta kun osaa suomea hyvin mutta minä aion hänelle puhua vain ruotsia. Enkä haluaisi että sekoittaa suomea ja ruotsia jo noin pienenä. Teen itsekkin niin kun en muista sanaa ruotsiks niin sanon sen suomeksi. Molemmilla opittavaa siis.